Aloituspohdintaa

Tänään on se päivä, jonka olisi pitänyt olla jo ajat sitten, mutta se päivä on kuitenkin tänään.
Tänään on blogini ensimmäisen kirjoituksen aika.

Tänään on ollut sellainen päivä, joka sai silmäni avautumaan monella eri tavalla.
Kuuntelin tänään kahden ihmisen kertovan omasta elämästä huumeiden, alkoholin, väkivallan, rikosten yms kanssa. Ja ennen kaikkea siitä kuinka he ovat niistä päässeet eroon.
Nämä ihmiset kertoivat mitkä ovat voineet vaikuttaa siihen kuinka heidän elämä on mennyt. Molemmat mainitsivat lapsuuden ja perheongelmat ja tästä haluaisin myöhemmin myös itse kertoa.
Kuitenkin kaikkein hienointa tuossa hetkessä tänään oli se, että ne ihmiset olivat kertomassa elämästään ja siitä kuinka elämän suunta voi koska tahansa kääntyä täysin eri suuntaan, siis ylöspäin.
Kosketti suuresti, kun he kertoivat kuinka he ovat onnellisia ja kuinka he tuntevat tänä päivänä asioita, joita ei koskaan ennen ole kokenut tai tuntenut. Molemmilla elämä on tällä hetkellä hallinnassa ja näyttivät myös nauttivan elämästä.

Se miksi halusin aloittaa ensimmäisen kirjoitukseni tällä aiheella, on se että tämä hetki tänään antoi minulle valtavan idean purkauksen ja rohkeuden aloittaa tämän kirjoittamisen. Monet ensimmäiset tekstit olen kirjoittanut, mutta ikinä ne eivät ole johtaneet mihinkään, mutta luulen että nyt minulla olisi syytä kirjoittaakin.
En halua keskittää blogiani mihinkään tiettyyn aiheeseen, vaan kertoa todella minun tarinaani juuri sellaisena, kuin se on.
Haluan kertoa myös niistä kipeistä asioista, joiden kanssa luulen monen muunkin kappailevan ja toivon että joku voisi saada tästä myös apua. Luulen myös itse hyötyväni tästä, sillä olen todella huono puhumaan asioista, varsinkin niistä vaikeimmista. Kirjoittamalla kuitenkin pystyn kertomaan asioita ja se myös helpottaa omaa oloa.